pysähdy ja kehity

Nykypäivän nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa ovat aivoihin ja mielialaan liittyvät sairaudet ja ongelmat lisääntyneet huolestuttavan paljon. Ihmisen aivot eivät ole sopeutuneet nopeatempoiseen informaatioon ja pirtelö-moniajoon, josta on tullut jo eräänlainen normi. Vielä vuosikymmen sitten joogaaminen, meditaatio ja omaan sisäiseen rauhaan ja energisyyteen liittyvät harrastukset liitettiin usein hippi aatteeseen, uskonnollisiin ryhmiin tai vastaaviin, mutta nykyisin olemme astuneet yhteiskuntana muutoksen tielle.

Yritysjohtajat, tiedemiehet, urheilijat, taiteilijat, ihmiset eri toimialoilla ovat alkaneet omaksua meditaation, hiljentymisen ja keskittyneen ajatuksen tärkeyttä oppimisessa, menestymisessä ja onnellisuudessa. Tietoisuus on lisääntynyt keskuudessamme räjähdysmäisesti internetin keksimisen ja kehittymisen myötä.

Elämme ihmishistoriassa informaation aikakautta. Lähes kaikki tieto mitä olemme vuosikymmenten ja vuosisatojen aikana keränneet ja oppineet on lähes kaikkien saatavilla.

Internet on ihmiskunnan yksi suurimmista ja tärkeimmistä tämän hetken saavutuksista. Sosiaalinen media on yksi parhaista tiedon jakamisen kanavista. Sen avulla yksittäiset ihmiset voivat saada äänensä ja ajatuksensa kuuluviin missä päin maailmaa he ikinä ovatkaan, olivat he sitten vauraista tai köyhistä maista. Kaikilla meillä on tällä hetkellä lähes samat edellytykset tutkia ja oppia asioita. Internet on mahdollistanut tuon kaiken viimeisten vuosikymmenten aikana.

Mutta tällä kaikella kehityksellä on myös kääntöpuolensa. Charlie Chaplin sanoi monologissaan Diktaattori elokuvansa lopussa 1930-luvulla muun muassa seuraavasti. “Me kaikki haluamme elää hyvyydessä ja auttaa toisia. Kuinka elämä voi olla vapaata ja kaunista, mutta kuinka olemme hukanneet suunnan. Kuinka ahneus on myrkyttänyt ihmisten mielen ja saanut aikaan vihan muureja. Kuinka olemme kehittyneet nopeasti, mutta samalla hukanneet itsemme. Kuinka mietimme liikaa ja tunnemme liian vähän. Kuinka lentokone ja radio ovat tuoneet meitä lähemmäs toisiamme. Kuinka keksinnöt huutavat ihmisen hyvyyttä.” 

Samoin on internetin laita. Se julistaa ihmisen hyvyyttä, jakamisen hyvyyttä. Mutta kuinka heikosti käytämme tuota mahdollisuutta.

Tiedon hankkimisen ja jakamisen sijaan, keskitymme pinnallisen elämän ihannointiin. Tutkimusten mukaan nykynuoret käyttävät eri sosiaalisia medioita keskimäärin jopa yli 8 tuntia päivässä. Myös aikuisten ja jopa vanhusten ajankäyttö on muuttunut. Olemme ihmiskuntana uupuneita. Elämme aikakautta jolloin tuottavuus, raha ja omaisuus ovat kaikki kaikessa. Niiden kautta määrittelemme oman onnemme ja meidät arvioidaan.

Ja ei, en missään nimessä tuomitse internetiä tai sosiaalisia medioita, kuten sanoin, ovat nuo ihmiskunnan suurimpia keksintöjä tähän asti ja mahdollistavat meidän nopean kehityksen yksilönä kuin myös ihmiskuntana. Mutta pinnallisuuden sijaan, meidän kannattaisi keskittyä ihmiskuntana ja yksilöinä kehittymään, sivistymään, oppimaan ja jakamaan ajatuksia ja oivalluksia.

Yksi internetin ja etenkin sosiaalisen median muodostamista ongelmista on se, että olemme hukanneet hiljentymisen ja lepohetket arjen keskellä.

Olemme sitten kahvilassa tai odotamme bussipysäkillä, suurin osa meistä kaivaa kännykän taskusta ja sukeltaa tuonne loputtomaan tiedon valtamereen ilman päämäärää. Käytämme ajan, jonka kehomme ja ennen kaikkea aivomme tarvitsisivat lepoon ja ajatusten muodostamiseen sekä jäsentelyyn, aivan väärään asiaan. Täytämme aivojen lepohetken loputtomalla ja nopeatempoisella informaatiolla, kuvien ja äänien muodossa.

Tutkimusten mukaan jopa yli 90% aivojen käyttämästä energiasta kuluu meidän ei-tietoisen mielen työskennellessä. On myös eräitä tutkimuksia joiden mukaan jopa 95% aivotoiminnasta tapahtuu ei-tietoisessa mielessä ja se on huikean paljon, mutta katsotaanpa asiaa hieman lähemmin.

Olemme kaikki varmasti opetelleet jotain taitoa. Piirtämistä, soittamista, urheilua tai jotain muuta ja huomanneet usein kehitystä vasta seuraavana päivänä tai seuraavalla kerralla. Ennen esimerkiksi urheilussa ei käytetty lainkaan mielikuvaharjoittelua, vaan uskottiin, että kaikki kehitys tulee toistojen myötä. On totta, että kehitymme toistamalla, mutta on myös tieteellisesti todistettu, että kun urheilija käy mielessään läpi suoritustaan, hänen lihaksensa ja hermosto aktivoituvat samoin kuin varsinaisen suorituksen aikana. Asioiden sisäistäminen, hermoston oppiminen ja lihasmuisti kehittyy myös noiden mielikuva harjoitusten aikana.

Myös levolla on iso merkitys oppimisprosessissa. Kun lepäämme, aivomme järjestelevät ei-tietoisessa mielessä oppimaamme ja muodostavat proteiini ja hermosto tasolla yhteyksiä, jotka mahdollistavat asioiden oppimisen ja kehittymisen jatkumisen. Olen usein huomannut omien harrastusten parissa tämän asian. Tästä hyvä esimerkki on Slackline-nuorallakävely. Jossa 5-10 cm leveä nuora viritetään noin metrin korkeudelle maasta. Tuon lajin parissa olen huomannut, että usein vaikka yrittäisin samaa temppua nuoralla uudelleen ja uudelleen en huomaa välttämättä kehitystä, mutta levon jälkeen seuraavana päivänä voi olla, että kaikki tuo tuntuu helpolta. Yön aikana aivoni järjestelevät ja muodostavat opitun perusteella tarvittavat yhteydet ja kehityn.

Tieteellisissä tutkimuksissa on todistettu, että pirtelö-moniajo ja levon puute aivoilta on vahvasti kytköksissä mm. masennukseen, stressiin ja muihin psyykkisiin sairauksiin ja tämä on huomattavissa myös tilastoissa.

Nykynuorten keskuudessa masennus ja psyykkiset ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavan paljon. Ja vain se on muuttunut, että emme enää lepää, hiljenny ja rauhoitu päivän aikana, emme laiskottele hetkeä kun odotamme jotain tai kun saamme edellisen työn tehtyä. Vaan tartumme puhelimeen ja sukellamme usein sosiaalisten medioiden loputtomaan valtamereen.

Siirrymme usein myös ajatuksissa seuraavaan tehtävään vaikka edellinen työ olisi vielä kesken ja näin tehdessämme emme keskity enää siihen mitä olemme tekemässä ja toiminnan laatu kärsii. Suoriudumme niin arkipäivän askareista kuin harrastuksista paremmin sen avulla, että tarjoamme jo päivän aikana aivoillemme mahdollisuuden käsitellä asioita.

Myös iltaisin meidän tulisi hyvissä ajoin alkaa valmistella mieltämme ja kehoamme levon tilaan, tuohon tilaan, joka on ihmisen yksi tehokkaimmista oppimisympäristöistä ja jossa asuu meidän suuri todellinen viisaus.

Lepoon, jossa ei-tietoinen mieli saa yhteyden maailmankaikkeuteen. Yön aikana aivoissa tapahtuu suursiivous, asioiden sisäistäminen ja muistojen muodostaminen. Joidenkin tutkimusten mukaan aivojesi paino voi vähentyä jopa yli 20% yön aikana. Tämä tapahtuu, kun vaivumme syvään uneen ja  takaraivossa ja niskassa olevat huuhtelukanavat aukeavat. Ilman tuota ihmeellistä huuhteluprosessia aivomme eivät pysyisi järjestyksessä ja eivät mahtuisi kehittymään.

Intuitio ja oivaltaminen on mieltä palkitsevaa ja saa aikaan välittömästi onnellisuuden tunteen ja mielihyvää, kun oivallamme jonkun asian mitä olemme pohtineet. Esimerkiksi kuinka edetä jonkun asian suhteen tai miten ratkaista joku ongelma. Tutkimusten mukaan intuitio, oivaltaminen ja ei-tietoisen mielen tarjoamat ratkaisut lisääntyvät jo 5-15 minuutin hiljentymisen avulla.

Tarvitsemme ei-tietoista mieltä. Se käsittelee tietoja, tarjoaa ratkaisuja ja sisäistää opittua.

Jos siis haluat, että onnellisuutesi lisääntyy, tunnet vähemmän masennusta tai stressiä, hiljenny kun sinulla on siihen mahdollisuus, vaikka vain pari minuuttia kerrallaan ja pidä kännykkä taskussa. Anna aivoillesi kullanarvoista aikaa järjestellä asioita. Älä ota puhelinta makuuhuoneeseen, sulje se ja televisio tunti tai kaksi ennen nukkumaan menoa. Näin tehdessäsi yöllinen leposi paranee ja alat huomata kuinka heräät aamuisin virkeänä valmiina uuteen päivään.

---